HSL:n lippuhinnat ovat liian korkeita ja niitä pitäisi laskea eikä koko ajan vain nostaa kulujen lisääntyessä. Liian korkeat lipun hinnat vähentävät vähävaraisempia mahdollisuuksia liikkua ja samalla heiltä saatavia lipputuloja.

Matkalippujen hinnoista ei kuitenkaan päätä Helsingin kaupunginvaltuusto, vaan kaikki HSL-kunnat HSL:n hallituksessa. Kuntien nykyisne sopimuksen mukaan kaikista HSL:n kuluista noin puolet maksetaan kuntien suoralla rahoituksella ja puolet lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntien suoran tuen osuuden nostoa ovat vastustaneet suurin osa kunnista ja etenkin kokoomus Helsingissäkin.

Esitin joulukussa 2021 kaupunginvaltuustossa toivomuspontta, joka kuului: ”kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta käynnistää muiden HSL- kuntien kanssa neuvottelut siitä että HSL:n rahoituksesta nykyistä suurempi osa (esimerkiksi 60–70%) voitaisi pysyvästi maksaa suorilla kuntaosuuksilla ja vastaavasti pienempi osa lipputuloilla.” Ponsi ei mennyt läpi koska nimenomaan kokoomus, perussuomalaiset ja RKP eivät kannattaneet sitä (pontta pitää kannattaa 43 valtuutettua että se hyväksytään ja siten tyhjää äänestämällä voi kaataa esityksen).

Tulevissa kuntavaaleissa pitäisikin saada äänestäjiltä tukea sille että Helsingin yhteinen tavoite olisi nostaa kuntien osuutta aluksi pysyvästi vähintään 60 prosenttiin.

Sen rinnalla pitäisi saada tukea muuttaa HSL:n infrakorvausjärjestelmää. HSL maksaa kunnille nykyään suuria käyttökorvauksia joukkoliikenneinvestoinnesta. Järjestely on kansainvälisesti poikkeuksellinen ja nostaa turhaan lippujen hintoja. Kunnat saavat näistä esimerkiksi uusista raideliikennereiteistä suoraa taloudellista hyötyä jo sitä kautta, että niiden varrella asunnot ja tontit ovat halutumpia ja siksi kalliimpia. Siksi näistä investoinneista ei pitäisi joutua maksamaan myös matkalipuissa.

Miksi kokonaan maksuton joukkoliikenne ei ole hyvä idea?

Jotkut kuntavaalien ehdokkaat kampanjoivat ajatuksella että joukkoliikenteen pitäisi olla käyttäjille kokonaan maksutonta. Käytännössä se tarkoittaisi siis sitä, että suoran kuntarahoituksen osuuden pitäisi kattaa myös nykyisin matkalipuilla saatava osuus, Vaikka ajatus on kaunis, se ei ole ihan loppuun asti mietitty. Nykyisen tasoisen HSL:n palvelutarjonnan pyörittämiseen ilman matkalippuja tarvittaisi vuosittain jostain yli 400 miljonaa euroa sen vastaavan osuuen päälle, joka siitä siis nyt maksetaan. Se olisi merkittävä tulonsiirto työssäkäyvän keskiluokan eduksi ja johtaisi merkittäviin säästöihin kuntien palveluissa ja toisen suuntaisissa tulonsiirroissa. Sitä ei voi oikein pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena.

Kansainvälisistä esimerkeistä tiedetään että kokonaan maksuton joukkoliikenne lisää paljon lyhyen matkojen käyttöä, jolloin palveluun pitäisi laittaa vielä enemmän varoja nykyiseennähden, jos ei haluta liikennevälineisen ruuhkautuvan. Toisaalta kuten esimerkiksi Tallinnassa tiedetään, maksuttomuus ei vähennä autoilun kasvua, koska ruuhkautuneissa busseissa ja metroissa ajaminen ei houkuttele ilmaiseksikaan silloin, jos käytössä on selvästi mukavampi vaihtoehto omasta takaa.

Tärkeää on sekin, että joukkoliikenteen lisääntyminen jatkossakin lisää automaattisesti palvelujen kehittämiseen tulevia tuottoja. Jos matkustaminen olisi täysin ilmaista, mitään tällaista kytkentää ei ole ja joukkoliikenteeseen seuraavana vuonna tarvittava lisärahoitus olisi aina kuntien budjettipäätöksistä kiinni. Vaikeina aikoina ja etenkin poliittisten suhdanteiden ollessa oikealla, tätä rahaa olisi hyvin vaikea saada.

Onneksi nykyhintaisen ja maksuttoman joukkoliikenteen välissä on paljon liikkumavaraa. Hyvä tavoite voisi olla nykyisten hintojen puolittaminen. Siksi seuraavaan kaupunginvaltuustoon kannattaa äänestää nykyistä vahvempi edustus edullisemman joukkoliikenteen kannatukselle.