Helsingin asukasosallisuuden avustuksia nostettiin kaupungin vuoden 2021 budjetissa 300 000:lla eurolla. Tein itse töitä sen puolesta, koska pitkän linjan järjestötoimijana ja viidennen kauden valtuutettuna tunnen asukasyhdistysten työn arvon hyvin. Minusta on ollut pitkään todellinen epäkohta, että tämän tähdellisen osallisuustyön panoksia on vuodesta toiseen jätetty korjaamatta.
Sitä oudommalta minusta tuntui kun huomasin Herttoniemen facebook-ryhmän keskustelussa hätähuudon siitä, että Asukastalo Ankkuria oltaisi ajamassa alas. Selvittäessäni asiaa asukastalon puolelta kävi ilmi, että vaikka myönnetty tuki oli nousemassa edellisestä vuodesta, toiminnan jatko oli oikeasti vaarassa. Kun kaupungin nuorisotoiminta oli siirtynyt talosta uusiin tilohin lähipalvelukeskus Hertsiin, Ankkurilta oli kadonnut keskeinen vuokranmaksaja. Avustuksessa ei oltu huomioitu, että tilakustannukset jäivät nyt yksin asukastaloyhdistyksen vastuulle.
Onneksi juuri tämän facebook-keskustelun ansiosta tilanteeseen pystyttiin puuttumaan. Välitin asiasta tiedon vihreiden kaupunginhallitusryhmään, jonka tekemässä korjausesityksessä vuoden 2021 puuttuva 20 000:n euron vuokraosuus katettaisi ylimääräisellä määrärahasiirrolla. Toimenpiteen perusteet ymmärrettiin hyvin muissakin ryhmissä, ja esitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti.
Päätöksen muotoilu kuuluu: ”Lisätään 20 000 euroa Ankkurin vuokrakuluihin vuodelle 2021 korvaamaan kaupungin nuorisotalon muutosta johtunutta asukastalon tilakustannusten nousua. Vuoden 2021 aikana tulee selvittää miten tilan hallinta ja mahdollinen toiminnallinen yhteistyö kaupungin kanssa voidaan järjestää pysyvälle pohjalle.”
Tähän tekstiin siis sisältyy ajatus, että nyt kuluvan vuoden aikana tulee selvittää, miten asukastalon toiminta voitaisiin uudessa tilanteessa vakiinnuttaa. Erityisesti olisi syytä lomittaa sitä yhteen kaupungin toimintojen kanssa niin, että tilojen ylläpidon taakka ei enää jäisi yksin yhdistyksen harteille.
Kaikkein luontevinta olisi sijoittaa taloon sitä 3.–4.-luokkaisille tarkoitettua toimintaa, joka katosi tyystin, kun se ei enää muuton jälkeen mahtunut Hertsin uusiin tiloihin. Tämä toiminta voisi hyvin olla myös yhteistyössä jonkun nuorisotyötä tekevän järjestön kanssa. Tiedän, että tällaista yritettiin viritellä jo tälle vuodelle.
Ankkurin yläkerran saleissa ja kellarin huoneissa löytyy tilaa nykyistä useammalle toiminnolle ja projektille. Itse tuumin, että taloon voisi sovittaa myös sosiaali- ja terveyden toimialan aluetyöntekijän vakanssin. Kaikki tällainen lisää myös talon palveluja ja asukkaiden toiminnan mahdollisuuksia.
Lisähuomiota kaipaa myös Asukastaloyhdistys Ankkurin nykyinen palkkaustuki. Aiemmin sitä myönnettiin kokopäiväisen työntekijän palkkaukseen, mutta nykyään vain puolipäiväiseen. Avustus puolitettiin jo edellisellä kierroksella, koska nykyisten avustuskriteereiden mukaan kullekin alueelle voidaan myöntää tukea korkeintaan yhden kokonaisen palkkauksen edestä. Herttoniemen osalta taas tuen toinen puoli tarvittiin Hersikan Pumpun puolipäiväisen työntekijän mahdollistamiseen.
Ankkuri ja Pumppu toimivat kuitenkin käytännössä omilla reviireillään, toinen Herttonimenrannassa ja toinen vanhan Herttoniemen puolella. Ensi vuodeksi on tarpeen saada uusi linjaus siitä, että niiden avustukset voidaan päättää toistaan riippumatta.
En ajattele tässä, että Ankkurin tai Herttoniemen tulisi olla jotenkin erityisasemassa. Ankkurin kohdalla tehdyt ja toivottavasti tehtävät korjausliikkeet ovat perusteltuja suhteessa kokonaisuuteen. Vastaavia korjausliikkeitä pitää tehdä muuallakin, jos sellaiseen ilmenee yhtä hyviä perusteita.
Oma asiansa on sekin, että asukastalojen toimintaa ylipäänsä kannattaa tukea vielä nykyistäkin enemmän. Kirjoitin tässä blogissa jo vuonna 2015 siitä, miten tässä työssä veronmaksajien raha on erityisen tehokkaassa käytössä.