Opetuslautakunta tunaroi päätöksessään

Opetuslautakunta teki viime tiistaina harkitsemattoman päätöksen hylätessään jo vuodesta 2001 vireillä olleen hankkeen Roihuvuoren ala-asteen peruskorjauksesta.

Vuorenpeikontiellä sijaitseva koulu on valmistunut vuonna 1967 ja se on maineikkaan Aarno Ruusuvuoren piirtämä. Koulu on arkkitehtuuriltaan notaarattu merkkirakennus, mutta se ei miellytä kaikkien esteettistä silmää: rakennus edustaa ns. brutaalin betoniarkkitehtuurin tyylisuuntaa.

Purkulupaa koululle tuskin saa, sillä koulun rakennushistorialliset arvot on eri yhteyksissä todettu kiistattomasti. Koulua ei ole asemakaavaan merkitty suojelumerkinnällä, koska alueen asemakaavaa ei ole tarkistu vuosikymmeniin. Yleiskaavallisella tasolla koulu kuuluu asemakaavallisesti suojeltavaan aluekokonaisuuteen, mikä tarkoittaa että alueen rakennuskantaan ja jäsennykseen ei pitäisi tehdä merkittäviä muutoksia.

Varmaa arvioita purkamisen mahdollisuudesta ei saa ennen kuin asia vietäisi hankkeeksi asti. Varmaa on, että purkamisesta valitettaisiin (jopa virallisten tahojen toimesta). Viime kädessä asian ratkaisee korkein hallinto-oikeus. Asiantuntijoiden mukaan todennäköistä on, että koulua ei saisi purkaa.

Roihuvuoren ala-asteen korjaussuunnitelma on hyllytetty ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Ennen toissapäiväistä päätöstä näin on tehty kahdesti muulloinkin. Koulun kunto on erittäin huono. Sisäilmaongelmien takia kuusi luokkaa on sijoitettu koulun pihalle rakennettuun tilapäiseen parakkiin. Koululla on odotettu korjauspäätöstä pitkään, nyt viime vaiheessa, tuoreimman korjaussuunnitelman valmistumisen jälkeen,  yli kahden vuoden ajan.

Opetuslautakunnan päätös nojaa ajatukseen siitä, että koulun korjaamisen sijaan rakennettaisi uusi Sinivuokon koulu Marjaniemeen. Marjaniemen koulun ajatellaan sijoittuvan kouluverkossa tasapainoisemmin, koska Roihuvuoressa on jo Porolahden koulu ja toisaalta Itäkeskuksen ja Myllypuron suunnilla lapsimäärät ovat kasvussa.

Tässä pohdinnassa on ajatusvirhe: Marjaniemessä lapsia on jatkossakin vähän, Itäkeskuksen ja Myllypuron lasten kannalta taas uudessa koulussa kyse ei olisi lähikoulusta senkään enempää kuin Roihuvuoren ala-asteen kohdalla. Käytännössä Marjaniemen uusi koulu olisikin paljon pienemmän lapsiryhmän lähikoulu kuin Roihuvuoren ala-aste on ollut ja olisi. Entistä suurempi joukko lapsia kävisi siis koulua kyytien varassa. Tilannetta vaikeuttaisi sekin, että kaupungin Tietokeskuksen mukaan Roihuvuoressa lasten määrä kasvaa koko ajan. Myllypurolaisten lasten mahtuminen Sinivuokkoon olisi hyvin kyseenalaista.

Opetuslautakunnan päätös on erityisen ajattelematon siksi, että Roihuvoren ala-asteen korjaukselle on jopa varattu varatkin vuosille 2014-15. Väistötiloiksi taas on jo varattu alueelle tänä vuonna valmistuneen Porolahden koulun väistötiloina toimineet parakkikoulurakennukset. Ne ovat siis jo valmiina pystyssä. Koulu oli tarkoitus ottaa korjattuna käyttöön alkuvuodesta 2016.

Päätöksen tärkeimpänä perusteluna on ajatus siitä, että kokonaan uusi koulu olisi koulutilana toimivampi kuin korjattu vanha koulu. Uudisrakennus olisi teoriassa – jos rahat löytyvät eikä matkaan tule teknisiä ongelmia tai valituksia – mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2017 lopussa. Käytännössä aikaisintaan liki kaksi vuotta myöhemmin kuin korjauksen vaihtoehdossa.

Lautakunnan logiikka kuitenkin olennaisesti nojaa siihen, että jo myönnetyt korjausrahat olisivat siirrettävissä suoraan uuden koulun rakentamiseen. Näin ei kuitenkaan ole. Jos ja kun käy ilmi, että vanhaa koulua ei saa purkaa, sen korjaaminen kaatuu myös kaupungin vastuulle. Tilakeskuksen epäkiitolliseksi tehtäväksi jää silloin sopivan uuden vuokralaisen löytäminen ja korjaushankkeen sovittaminen tähän tarkoitukseen. Kaupungin kannalta rahaa siis tarvitaan sekä uuteen että vanhaan kouluun – ja vielä lisäksi väistötiloihin, siinä vaiheessa kun vanhassa koulussa ei enää pystytä työskentelemään ja uusi koulu vasta odottaa rakentamisestaan.

Luultavaa onkin, että lautakunnan päätös johtaa lähinnä asioiden puuroutumiseen. Ennen pitkää kaupungin johdossa havaitaan, että kokonaistaloudellisesti ainoa järkevä ratkaisu on paluu korjausrakentamisen suunnitelmaan. Jos tämän arvion tekemiseen menee pitempään, siinä vaiheessa aiemmin myönnetyt rahat ehkä eivät enää ole budjetissa ja aikatauluun tulee joku ylimääräinen vuosi siitäkin.

Kaupungilla olisi nopeampikin reitti asioiden käsittelyyn. Kaupunginhallitus tai kaupunginjohtajisto voisivat puuttua asiaan kaupungin kokonaisedun näkökulmasta heti. Ajattelematon päätös voitaisi palauttaa uudelleen Opetusviraston ja opetuslautakunnan pohdittavaksi sillä arviolla, että koska on todennäkäköistä a) että Ruusuvuoren koulua ei tulla purkamaan, b) vanhalle koululle ei ole löydettävissä helposti muutakaan käyttöä ja c) koska koulun soveltuvuus koulutoimintaan on sinänsä selvä, sitä korvaavan uudisrakennuksen rakentamiseen ei ole mielekästä sijoittaa kaupungin varoja. Tällä ohjauksella opetuslautakunnan luulisi pyörtävän päätöksensä ja ottavan innollakin vastaan ne kauan odotetut korjausrahat.

Tällä menettelyllä säästettäsi vuosien turhaa hallintotyötä. Koululaisten ja opettajien tilanne vihdoin noteerattaisiin. Kaikki voittaisivat.

Olen ollut asiassa myös suoraan yhteydessä asianomaisiin apulaiskaupunginjohtajiin ja kaupungin talousjohtoon.

 



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.