Kruunuvuoren sillat tukevat Kalasataman merentäyttöjä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime elokuussa Laajasalon perukoilta Merihaan kylkeen johtavien Kruunuvuoren siltojen rakentamisesta. Vaikka 259 miljoonan euron hanke hyväksyttiin valtuustossa selvin äänin 63–6, mukaan mahtui tietenkin myös soraääniä siitä, että hanke on liian kallis.

Jotkut ovat myös kritisoineet hanketta siitä, että silta on tarkoittettu vain ratikoille ja kevyelle liikenteelle eikä sinne huolita autoja.

Sillan kustannuksia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava muutakin kuin laajasalolaisten  työmatka-ajan väheneminen heidän pyrkiessään kantakaupunkiin tai metron ja paikallisjunien suuntaan. Kysymys on laajemmin joukkoliikenteen houkuttelevuuden vahvistamisesta. Se taas säästää paljon muuten tehtäväksi lankeavista liikennehankkeista.

Esimerkiksi jo vuonna 2002 kaupunkisuunnitteluvirasto laski, että ilman siltaa uuden asuntorakentamisen autoliikennevaikutus vaatii vähintään 120 miljoonan liittymäratkaisun Herttoniemeen Linnanrakentajantielle. Sen nykyistä hintaa voi vain arvailla, samoin muita tieliikenteen puollonkaulojen korjaustarpeita.

Autoja sillalle taas ei kannattanut päästää, koska silloin sillan kantokyvyn olisi pitänyt olla aivan toinen – ja samalla tietenkin sen hintakin olisi merkittävästi suurempi. Autoliikenteen johtaminen sillalle olisi myös johtanut liikenteen sumputtumiseen kantakaupungin katuverkossa.

Kruunuvuoren siltayhteydestä hyötyvät silti myös ne, joiden edelleen on pakko – tai jotka vain haluavat – käyttää työmatkaansa autoa, sillä heidän tarpeisiinsa nykyinen tieverkko riittää paremmin, kun muista autoilijoista merkittävä osa käyttää muita liikennemuotoja.

Lisäksi Kruunuvuoren silloilla on veronmaksajien kannalta maanarvon nousuun liittyviä vaikutuksia. Osa kaupungin siltoihin sijoittamasta rahasta tulee takaisin alueen tonttien myynnistä ja vuokrauksesta saatavasta lisätuotosta.

Mutta ei tässä kaikki. Kannattaa kääntää katse myös Laajasalon puolelta siltareitin toiseen päähän Hakaniemen suunnille. Kruunuvuoren sillat tukevat  myös mahdollisuutta lisätä merkittävästi rakentamista laajenevan Kalasataman alueella.

Vuoden 2015 joulukuussa valtuusto hyväksyi esitykseni. jonka mukaan Hanasaaren voimalaitoksesta luopumisen myötä selvitetään kannattaako Hanasaarta maantäytöillä jatkamalla ja leventämällä lisätä tonttimaan alaa, tehdä ympäristöä viihtyisämmäksi ja korvata Sompasaaresta kantakaupunkiin johtava silta kahdella lyhyemmällä ja edullisemmalla sillalla.”

Esityksen taustalla on tieto siitä, että Kalasataman alueen meren äärellä oleva nykyinen maa-ala on melkein kokonaan merentäytöillä tehtyä. Rantaviiva on elänyt paljon aikojen saatossa. Sen lisätäytöissä ei olisi mitään oleellista luonto- tai kultturiarvoja loukkaavaa.

Nykyisten vesialtaiden mitoitus on tehty satamatoimintojen tarpeiden mukaan. Alueen muuttuessa olisi hyvä miettiä, miten kaupunkikuvallisesti syntyisi laivojen mittakaavan sijaan ihmisten mittakaavan ympäristöä.

Oheisessa kuvassa olen piirtänyt maantäytön niin, että Hanasaaren molemmin puolin sijaitsevista vanhoista altaista tehdään kanavamaisia. Tarkemmalla aluesuunnittelulla kannattaisi tietenkin pohtia tarvitaanko tällaisia pienempiä vesiaiheita ollenkaan vai kannattaisiko niitä tehdä jopa enemmän.

Koska kyseessä tulee olemaan erityisen suosittu asumisalue, olisi kaikin puolin järkevää miettiä käytettävissä olevan tonttimaan lisäystä – jos se vain syntyy taloudellisesti kestävällä tavalla.

Alueen perustaminen ja rakentaminen on joka tapauksessa kallista, mikä tuottaa jo alunperin huolta siitä kuinka sinne saataisi myös kaupungin vuokrataloja ja muuta säädeltyä asuntotuotantoa (kuten hitas- ja asumisoikeusasuntoja yms.) kaupungin asuntopoliittisten linjausten mukaan. Tonttimaan lisäys helpottaisi nimenomaan tässä suhteessa. Samalla syntyisi pelivaraa myös puistojen ja torien osalta viihtyisän alueen tekemiseen.

Maa-alan laajennnuksen myötyä myös Hanasaaresta Merihaan rantaan vievän sillan  osalta säästyisi kustannuksia.  Se voitaisi nimittäin tehdä yhden korkean rakenteen sijaan kahtena matalana siltana, joiden välinen yhteys kulkisi maavaraisena. Tälle täyttömaan osalle sijoitettava uusi raitiovaunupysäkki liittäisi uuden alueen kätevästi raitiovaunuverkkoon.

Miltä merentäytön taloudellinen yhtälö näyttää?

Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, miten paljon tonttimaata alueelle olisi saatavissa lisää ja miten paljon merentäyttöjen kustannus lopulta on. Jotain arvioita voi silti luonnostella. Jos uutta maa-alaa saataisi 1o–15 hehtaaria, olisi sen tonteista saatava myyntituotto ainakin sadan miljoonan euron luokkaa. Koska kaikkia tontteja ei myytäisi, pitäisi vuokratonttien vaikutus nettotuottoon laskea erikseen.

Merentäytön tekniset kustannukset ovat varmasti suuria, jopa 50-70 miljoonan luokkaa. Tässä on kuitenkin huomiotava sekin, että nykyinen maa-ala on perustettu konttisataman eikä tornitalojen tarpeita varten ja sen vahvistaminen ja stabilointi veisi joka tapauksessa arvatenkin kymmeniä miljoonia. Laajemman merentäytön toteutuessa teknisten kustannusten nettovaikutus todennäköisesti pienenisi.

Oleellista on ymmärtää, että kaupungin edun kannalta olennaista ei ole merentäytöillä saatava tonttimaan kokonaistuoton mahdollisimman suuri määrä. Toimivan ja asuntojakaumaltaan monimuotoisen uuden asuntorakentamisen mahdollistaminen kaupunkirakenteellisesti keskeiselle alueelle on jo itsessään kaupungin kannalta hyödyllistä.

Ehdotukseni sai kiinteistöviratossa ja -lautakunnassa  suopean vastaanoton., Kaupunkisuunnitteluviraston puolella vastaanotto oli nihkeämpi, erityisesti kaupunkikuvallisista syistä. Itse puolustan yleensä kaupunkihistorian muistumia, mutta tässä nimenomaisessa asiassa olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi sataman historia voidaan ikuistaa alueelle muilla keinoin kuin vanhoja satama-altaita ja moneen kertaan uudelleen muokattua rantaviivaa suojelemalla.

Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan asiaa on tutkittava lisää, mutta se ei saa viivästyttää Kruunuvuoren siltojen toteutusta. Ymmärrän aikatauluun liittyvän huolen ja kustannusvaikutukset hyvin. Juuri siksi lisäselvityksillä on jo kiire.

Minusta juuri tällaisilla ideoilla kaupunki kasvaa oikealla tavalla sekä ylöspäin että tiivistyen. Toisaalta kun aitourbaanit kohdat tehdään nynnyilemättä, oikeisiin luonnonrantoihin ja metsiin on vähemmän syytä mennä mellastamaan kaivinkoneiden kanssa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.