Kivinokkaa ei saa tuhota. Kannattaisiko silti Kulosaaren ympäristöä tiivistää kattamalla Itäväylää?

Kivinokka on vanhana työväen kesämaja-alueena tunnettu niemi Vanhan kaupungin lahdella ja Kulosaaren kynkässä. Arabianrannan rakentumisen edistyessä usein on väläytelty myös Kivinokan rakentamista.

Voimassa olevassa yleiskaavassa (2002) Kivinokka on merkitty ”selvitysalueeksi”. Olin aikanaan itse neuvottelemassa tuosta yleiskaavasta kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen roolissa. Kivinokka päätyi selvitysalueeksi, josta on tarkoitus päättää erikseen osayleiskaavalla, nimenomaan siksi, että se joutui poliittisen väännön työkaluksi. Kokoomuksen vaatiessa aluetta pientalorakentamiseen ja vihreiden vastustaessa tällaista muutosta jyrkästi, demarit tekivät asiassa kompromissin, jolla asiasta päättämistä siirrettiin tulevaisuuteen.

Käsitykseni mukaan sekä myös demarit vastustivat Kivinokan rakentamista, mutta kompromissilla he paransivat muissa asioissa neuvotteluasetelmaansa Kokoomuksen suuntaan.

Nyt Kivinokan ratkaisun hetket ovat käsillä ja Kivinokan osayleiskaava on viimein tulossa ratkaistavaksi. Rintamalinjat ovat entiset. Kokoomus haluaisi yhä rakentaa alueelle pientaloja. Perusteluna käytetään sitä, että alue on keskeisellä paikalla ja metrolla hyvin saavutettavissa.

Tosiasiassa alueelta on noin kilometrin matka yhtä lailla Herttoniemen kuin Kulosaarenkin metroasemille. Alueelta puuttuu kunnallistekniikka ja on selvää että uusien pientalojen tekeminen sen keskelle tuottaisi hinnaltaankin sellaista rakentamista, joka ei vallitsevien keskimääräisten liikennetottumusten valossa ensi sijassa tukeutuisi joukkoliikenteeseen. Kokoomus tosi asiassa näkeekin kohteen nimenomaan itselleen läheisen äänestäjäkunnan alueena ja hankkeen näpäytyksenä muille.

Kokoomuksen tavoitteissa painaakin enemmän symbolinen ajatus saada oma lippunsa liehumaan perinteiselle työväen alueelle. Siksi alkuun puhutaan vain pienistä alueen osien rakentamisesta, vaikka tosiasiassa jo kunnallistekniikan, siis veden, viemäreiden ja katujen tuominen alueelle muuttaisi sen luonnetta lopullisesti. Niemen tulevaisuus tulisi asfaltoitua siinä samalla.

On kyllä totta, että vihreästä näkökulmasta kaupungin tiivistäminen on sinänsä kannatettavaa. Ihan kaikkea ei tälle alttarille silti kannata uhrata. Kivinokka on juuri sellainen alue, jonka säästämiseen on paljon ohittamattomia perusteluita. Kulttuurihistoriallisen merkityksen ohella alue osaltaan turvaa koko vanhan kaupungin alueen elinympäristöjä koskevia ekologisia arvoja. Suojellun ruovikkoalueen vieressä oleva rantametsälampare tukee eri lajeja kuin nykyinen suojelualue. Yhdessä ne muodostavat tärkeän merellisen luonnon kokonaisuuden. Olennaista on sekin, että Kivinokka palvelee ympäröivien asuinalueiden kasvavia virkistystarpeita.

Kivinokan kaltaista erityistä aluetta ei todellakaan kannata tuhota lopulta varsin rajalliseksi jäävän pientaloalueen alle.

Sen sijaan jos Kulosaaren metroaseman ympäristöä haluttaisi vakavasti kehittää asunto- ja maankäyttöpoliittisesti tehokkaampaan suuntaan, kannattaisi vakavasti selvittää Itäväylän kattamista tietyin osin. Metroaseman ja Kulosaaren sillan välisen väyläalueen päälle sopisi näyttävä ja korkea uudisrakennuskohde. Sen voisi kaupunkirakenteessa mieltää vastapariksi Kalasataman metroaseman korkeaksi nousevalle ympäristölle.

Itäväylän osittainenkin kattaminen vähentäisi myös merkittävästi liikenteen meluhaittaa ympärillä olevassa vanhassa kaupunkirakenteessa.

Selvää on sekin, että tällainen kaupunkimaisemallisesti näkyvä kohde pitäisi arkkitehtuuriltaan olla korkeatasoista. Siitä voitaisi järjestää kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Mielestäni Helsinkiin sopii korkeita erityiskohteita kunhan ne tehdään omaleimaisina ja laadukkaina eikä niiden sijoituksella uhrata oleellisia kaupunkikuvallisia tai -historiallisia arvoja. Tällä paikalla nähdäkseni ongelmia ei ole sen enempää kuin Kalasatamankaan kohdalla.

Se että Kokoomuksen taholla tällaiseen tuskin innostutaan, vahvistaa että Kivinokan tuhoaminen on enemmän itse tarkoituksellista kuin asiallisesti perusteltua. Asiasta eri tahoilla käytävää keskustelua kannattaa seurata.

Itä-Helsingin vihreät järjestävät 9.9. Kulosaaren kartanolla klo 15-17 Kivinokka-aiheisen kansalaispajan. Samalla on toivottavaa miettiä myös tulevan yleiskaavan painotuksia niin rakentamisen, viheralueiden kuin liikenteen osalta. Lisätietoja tapahtumasta täällä.

 



13 vastausta artikkeliin “Kivinokkaa ei saa tuhota. Kannattaisiko silti Kulosaaren ympäristöä tiivistää kattamalla Itäväylää?”

  1. Riitta Fränti sanoo:

    Kivinokka saa säilyä viheralueena. Kuten totesit, sillä on historiallista merkitystä (Westö: Missä kuljimme kerran oli avartavaa luettavaa tuoreelle kulosaarelaiselle). En kyllä kannata Itäväylän kattamista jollain rakennuksella. Tapiolan keskusta on pilattu rakentamalla tien päälle. Rakennelman alla on bussipysäkkejä, jotka ovat ankean slummimaisessa ympäristössä ( vrt. myös Merihaka). Kulosaaren sillalta avautuu hieno siluetti Helsinkiin ja nyt Kalasataman isot rakennukset syövät tätä näkymää pahasti! Helsinki on merellinen kaupunki ja rantojen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mallia voisi ottaa vaikkapa New Yorkista.

  2. Mikko Mallikas sanoo:

    Miksi emme voi rakentaa molempia? Pääasia on, että saisimme ihmisille asuntoja hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelta.

  3. tekniikka vähän tökkii vielä, mutta vastauksena Ritalle ensin: esittämäni ajatus on toteuttamiskelpoinen ja parempi vaihtoehto alueen tiivistämiselle kuin Kivinokan tuhoaminen. Vieläkin parempia kohteita on mutta olen sitä mieltä että on parempi tehdä jonnekin urbaaneja tiivistymiä ja jättää toiset paikat omaleimaisiksi kuin tiivistää tasaisesti kaikkea.

    MIkolle: toki voi tehdä molemmat jos niin päätetään, mutta mun mielestä Kivinokka kannattaa säästä syistä joita kuvasin. Kivinokkaan on myös esitetty pientä pientaloaluetta eikä isoa tiivistymää. Saadaan vähän asuntoja vaikka uhrataan paljon. Se kauppa on huono. Väitän että kokoomus ajaa sitä muista syistä kuin asuntopoliikkaa ajatellen.

  4. Raimo Leppänen sanoo:

    Itäväylän ja metroaseman päälle rakentamista kannattaisi tutkia Kulosaaressa ja samaa menettelyä pitäisi harkita myös Rastilassa. Näin Kivinokan ja Meri-Rastilan metsät ja merenrannat voitaisiin jättää asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten käyttöön.

  5. Lea sanoo:

    Tuomas,

    Sinulla pikkuisen vanhanaikainen käsitys tiivistämisestä. Sen ekologisia etuja tutkittiin keväällä julkaistussa Aalto-opiston väitöskirjassa. Tulos oli,että tiivistäminen ei vähennä hiilidioksidipäästöjä. Se itse asiassa lisää liikenteen energiankulutusta liikenteen suuntautuessa vapaa-ajalla entistä kauemmas ja kaupunkimaisuuden lisätessä tavaran kulutusta.

    Alun alkaen tiivistämisen ihannointi on perustunut ulkomailta lainattuun ihanteeseen, jolla ei ole suomalaista perustetta. Se on eräänlainen katteeton ismi sekin.

    Muuten blogisi on mielenkiintoinen ja ajatuksesi kannatettava. Hyvin tuot esille politiikan taustoja.!

  6. tuomas rantanen sanoo:

    raimolle: juuri noin, vastaavasti myös vaikkapa Siilintien metroaseman yhteyteen kannalttaisi kehittää jokin suuremnpi työpaikka- tai kulttuurihanke ja suunnittella olevan Roihupellon metroaseman ympäristön tulee olla hyvinkin tiivistä asuin- ja työpaikkaalueen yhdistelmää…

  7. tuomas rantanen sanoo:

    Lea@ nyt en tunne tuota väitöskirjaa, muistatko tekijää tailöytyisikö referaattiiin linkkiä? Olen itsekin sitä mieltä että tiivistämisestä puhutaan usein väärällä klangilla. Esimerkiksi juuri muutaman kymmenen pientalon rakentaminen kivinokkaan ei tosiaankaan vähennä liikennettä missään ja saattaa ohjata enemmän ihmisiä suuntaamaan vaikka sipooseen virkistäytymisessään. Mutta ei tiivistämisen pyrkimystä varmasti tuossa väittärissäkään kokonaan teilata. Jo kaupunkijärjellä ymmärtää että työpaikkakeskittymien kannattaa olla joukkoliiketeen hyvin saavutettavissa ja että nykyinen yhdyskuntarakenteen hajoaminen kehyskuntiin tuottaa ongelmia liikenteen päästöjen ja liikenneinfran investointitarpeiden takia.

  8. Lea sanoo:

    http://www.aalto.fi/fi/current/events/archive/view/1e183e18554ca0483e111e18e003f1f605231863186/

    No, viite löytikin aika helposti. Tässä se onkin, tekijänä Jukka Heinonen.

    Väitös: Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä, maaliskuulta.

  9. lea@  synopsiksen perusteella kiinnostava väittäri, muistuttaa siitä että hiilidioksidipäästöjen suhteen muuta valinnat ovat ratkaisevempia. En ole varma oliko juuri tästä väittäristä se huomio johon muualla törmäsin että henkilökohtaisten hiilipäästöjen suhteen keskimääräisen töölöläisen mittari oli ilman autoakin korkeampi kuin maalla asuvien verrokkiryhmien, mikä selittyi nimenomaan sillä että korkea tulotaso tuottaa lentomatkailua, kesämökkiajoa jne. Mutta vaikka ottaisi tällaisen tarkastelukulman ei varmaankaan kokonaan putoa pois se näkökulma että jos yhdyskuntasuunnittelulle saadaan vahvistettua siirtymää joukkoliikenteen puoleen ja työmatkojen vähenemiseen, se on eduksi. Ellei sitten toikmita niin että tuhotaan kaikki lähivirkistysalueet, jolloin sitten virkistäytymisen suhteen ajaminen ja päästöt lisääntyvät. Pitää samalla muistaa myös se että kaupungissa viheralueet toimivat melun ja hiukkasten sitojina ja palvelevat niitäkin joille kaeammas matkaalminen ei onnistu.

  10. Seppo Honkanen/ KaupSu yhdistys sanoo:

    Kivinokka sijaitsee kävelyetäisyyden (600 m) ulkopuolella metroasemalta, sinne pitäisi joka tapauksessa järjestää liityntäbussi. Parempi täydennysrakennuskohde on Rastilan metroaseman ympäristö, ei kuitenkaan Meri-Rastilan rantametsä, vaan ihan metron vieressä sijaitseva leirintäalue. Tässä joitain perusteluja:

    Meri-Rastilan Rantametsä on paikallisille asukkaille vähintään yhtä tärkeä kuin Kivinokka Kulosaarelaisille ynnämuille. Alue on korkea kallioharjanne, jossa sijaitsee mm. Litorinameren rantamuodostelma, ns. pirunpelto. Metsässä on asukkaiden ahkerasti käyttämiä ulkoilureittejä ja hiihtolatuja. Kuitenkin KSV on osayleiskaavassa sijoittanut metsään asuinkortteleita 2000 asukkaalle.

    Suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisivat rantametsän pohjoisosan kallioineen ja rantoineen. Vuosaaren asukkaat vastustavat yksissä tuumin metsän hävittämistä, se olisi myös täysin vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Metroaseman ympäristön tiivistäminen on sinänsä perusteltua ja kestävän kehittämisen mukaista, se koskee kaikkia vanhoja asemia Mellunmäestä Kulosaareen. Rastilassa sen voi kuitenkin tehdä kaatamatta montaakaan puuta, suuri osa asuinkortteleista on mahdollista sijoittaa nykyisen asuntovaunualueen paikalle. Rastilan kartano ympäristöineen ja rantametsä voidaan ja tulee toki säilyttää. Asuntovaunualue on rakennettua aluetta eikä siellä ole luontoarvoja. Myös Meri-Rastilan keupunkirakennetta on mahdollista täydentää, kuitenkin maltillisesti. Näin metron ympäristöön mahtuisi KSV:n himoitsemat 2000 asukasta.

    Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä. Alueella on varsinaista toimintaa muutamana kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, alue on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat tai Helsinkiläiset ylipäänsä eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.

    Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Asuntovaunuja joudutaan jo nykyisin käännyttämään portilta pois, mikä ei ole eduksi Helsingin matkailuimagolle. Sekä kotimainen, että ulkomainen asuntovaunumatkailu tulee lähivuosina lisääntymään voimakkaasti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Leirintäalue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.

    Liikuntavirasto saattaa pitää nykyistä sijaintia hyvänä kun kesäturistit pääsevät metrolla keskustaan. Kuitenkin oleellisempaa on tuhannen uuden asukkaan päivittäiset työ- ja asiointimatkat. Paradoksaalisesti juuri metroaseman läheisyys, joka on etu leirintäalueen asiakkaille, on juuri se syy jonka vuoksi se kannattaa siirtää muualle.

    Korvaava tontti on löydettävissä esim. Östersundomin liitosalueelta jonne ollaan suunnittelemassa yleiskaavaa. Rannoilla on Natura-alueita mutta sinne on suunniteltu myös venesatamia, uimarantoja ja rantapuistoja, Talosaaressa sijaitsee ratsutila. Näiden yhteydessä on ihanteellinen paikka leirintäalueelle. Liityntäliikenne Itäkeskukseen on helppo järjestää. Sitä paitsi karavaanarit ja perheet liikkuvat yleensä – autolla!

    Kaupunki omistaa melkein koko Talosaaren. Leirintäalueen nykyinen tontti on kaupungin omistuksessa ja toimintaa hoitaa Liikuntavirasto. Siirto on kaupungin omassa päätösvallassa. Maapohjan tuotolla on mahdollista kattaa uuden leirintäalueen perustamiskustannukset.

    Leirintäalueen siirtäminen olisi ns. WIN-WIN-WIN – ratkaisu, jossa kaikki osapuolet hyötyisivät; Meri-Rastilan asukkaat saisivat pitää lähimetsänsä, retkeilijät saisivat paremman laajemman merellinen sijainnin ja haluttu lisäkerrosala voidaan sijoittaa metroaseman viereen.

    Kaikki kolme, leirintäalue, uusi asuinalue ja metsä eivät saman metroaseman viereen mahdu. Jos voi valita uhrataanko metroaseman ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimetsä Meri-Rastilasta, vai asuntovaunujen parkkipaikka ja muutama lautamökki leirintäalueelta, vastaus pitäisi olla itsestään selvä. Leirintäalueen voi aina siirtää ja perustaa muualle, kerran kaadettua ja rakennettua metsää ei saa koskaan takaisin.

    Seppo Honkanen / Kaupsu-yhdistys

    PS1. Metron / Vuotien kanjonin päälle rakentaminen ei ole relevantti ajatus vuosikymmeniin, rakentaminen olisi jopa 20% normaalia kalliimpaa. Rastilan imago on sen verran alhainen, ettei kukaan maksaisi ylihintaa kun kanjonin taloista ei olisi merinäköalojakaan.
    PS2. Mikä ihmeen Roihuvuoren metroasema?

  11. tuomas rantanen sanoo:

    seppo@ hyviä pointteja, Merirastilan kohdalla suunitelmia pitäisi minustakin viilata. tähdellistä on kyllä miettiä miten täydennysrakentaminen voidaan tehdään niin että asuntojen hallintajakauma vahvistuu. Roihuvuoreen ei ole tulossa metroasemaa, mutta Roihupeltoon on sellainen yleiskaavassa merkitty. Se toki tehdään vasta kun alueen muu kehitys edistyy, sinne on ajateltu liike- ja asuntorakentamisen keskittymää.

  12. Seppo Honkanen sanoo:

    No mitä mahdollisena tulevana valtuutettuna aiot tehdä Meri-Rastilan suhteen? Jäljet pelottavat.

    Tämä itseoppinut ”google-map-kaavoittaja”, Mikko Särelä, päästyään viime toukokuussa ensimmäistä kertaa Soininvaaran adjutanttina KS-lautakuntaan, esitti, että Vuotie siirretään metroradan päälle!! Siis vastavalmistunut erittäin hyvin toimiva liikennejärjestelmä (poikittaisliikenne, myös kevyt, on eritasotettu pääväylästä) , rakennettaisiin ramppeineen uusiksi. Siis kilometrin pituinen betonisilta! Haloo !! Millään matematiikalla 12 vuotta sitten valmistunutta liikennejärjestelmää ei kuoleteta sataan vuoteen, kyse olisi vastuuttomasta verorahojen tuhlauksesta. Särelän utopia jopa huonontaisi liikenteen toimivuutta.

    Eikä tässä vielä kaikki. Tämän vihreän ”kaupunkisuunnitteluosaajan” kuningasajatus on siirtää koko Itäväylä sillalle metroradan päälle. Kts. bloginsa: ”Kehittämisajatuksia Itähelsingistä”. Valtuustoehdokkailta pitäisi ”luottamuksen” lisäksi edellyttää myös jonkinlaista suhteellisuudentajua.

    Vuosaarelaisille tärkeää on saada parin sadan metrin kevyen liikenteen silta Vartiokylänlahden ylitse, sekin näyttää olevan kiven takana. Nykyinen kapea silta rekkoineen on pelottava.

  13. seppo@ öh, en tunne Särelän ideoita tarkemmin (enkä vielä käynyt katsomassakaan) mutta ei noissa oikein järkeä ole. Tällaisia autoväyliä ei melunkaan taia kannattaisi nostaa korkella, mutta toki nuo kustannukset olisivat melkoisen kovia vaikka vapautuvan maa-alan laskisi mukaan (mutta sen käyttöä taas vähentäisi se melu). Oma ajatukseni itäväylän kattamisesta metroaseman kohdalla liittyy siihen että jos oikeasti halutaan tiivistää metroaseman ympäristöä, siinä ehdotuksessa mittakaava on oikeasti toinen kuin kivinokan kohdalla. Kustannustalouden kannalta olennaista siinä on se että tiehen ei tarvtse koskea ja se jäisi melusuojauksen sisälle. Kannen päälle rakentaminen ei ole halpaa mutta toisaalta rakennusoikeus on arvokasta.

    Rastilan kohdalla olin jo yleiskaavaa päättäessä kritisoimassa liian rankkaa rantarakentamista. Asukkaiden masinoima vastaesitys tuntuu minusta perustellulta ja ainakin olennaisilta osin sen kautta rakentamista voitaisi siirtää pois arvokkaalta rantametsävyöhykkeeltä. Asiallisesti on tärkeää että Meri-rastilassa voidaan hallintamuotojen osalta lisätä vapaarahoitteisten asuntojen määrää kun siellä on vuokrataloja suhteessa paljon. Mutta sitä ei kannata tehdä niin että alueen keskeinen viheralue tuhoutuu. Kävin muuten perheen kanssa fillariretkellä viime kesänä siitä ohi ja tsekkasimme sen pirun pellonkin. Hienoa maastoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.