Etninen kauppahalli Itä-Helsinkiin – vaikka kattamalla Tallinnanaukio!

Viime marraskuussa tein aloitteen kaupunginvaltuustossa. Siinä esitin eksoottisiin ja etnisiin tuotteisiin perustuvan kauppahallin perustamista Itäkeskukseen.

Näin Tukholman Hötorgetin kauppahallin tässä väljänä esikuvana. Ajattelin, että keskittyneen vähittäiskaupan ja supermarketkulttuurin keskellä voisi olla tilaa uudelle kauppahallille. Jos sitä vielä profiloisi etnisten herkkujen suuntaan se voisi auttaa sitä löytämään oman kaupallisen markkinarakonsa. Toki etenkin Hakaniemen hallissa on ennestään laaja etnistenkin ruokalajien valikoima, mutta sillä saralla kattausta voisi jatkaa pitemmällekin. Halliin voisi hyvin liittää myös pieniä valmisruokapisteitä, joiden monipuolisesta valikoimasta voisi löytää uusiakin makukokemuksia.

Vaikka se toimisi samalla tavalla kuin muutkin hallit eli kuka tahansa voisi hakea sinne yrittäjäksi, tällainen profilointi voisi myönteisellä tavalla kannustaa juuri maahanmuuttajia yrittäjäksi. Normaaliin tapaan kaupunki maksaisi hallin perustamiskustannukset ja sitten lyhentäisi investointeja kauppapaikkavuokrissa.

Oleellista minusta oli ja on, että halli pitää tehdä Itä-Helsinkiin. Idässä asuu paljon väkeä, mutta harvemmin sinne kehitellään mitään uusia ja innostavia hankkeita. Toisaalta idän uusilla alueilla asuu erityisen paljon maahanmuuttajia ja tällainen hanke olisi omiaan vaikuttamaan myönteisesti myös tähän toisinaan jännitteisenä koettuun asiaan. Etninen monimuotoisuus on meillä Suomessa helpointa hyväksyä juuri eksoottisten keittiöviritysten kautta. Huokeat pizzat, kebabit, wokit, kuten myös kiinalaiset, thaimaalaiset ja intialaiset noutoruuat kuuluvat yhä useampien ruoka-arkeenkin.

Mielessäni näin myös hiukan liioitellun kuvan, jossa punavuorelaiset kotikokit ja muut kantakaupungin ruokahifistit lähtevät luokkaretkelle ehkä itselle muuten vieraampaan itään.

Aloite otettiin ylipuoluepoliittisesti innolla vastaan ja sen allekirjoitti lisäkseni ainakin 56 valtuutettua.

Jopa Jussi Halla-ahokin kehaisi aloitetta, mutta ryhtyi silti allekirjoituksen hetkellä empimään. Muilta perussuomalaisilta sain nimiäkin. Olihan hanke nimenomaan ulkomaalaisten osalta yrittämiseen kannustava.

Aloitetta käsiteltiin myönteiseen sävyyn lehdissä ja muualla mediassa ja lausunnoissaan kaupungin eri toimijatahot suhtautuivat hankkeeseen vihreää valoa vilkuttaen.

Jotenkin ongelmaksi näytti kuitenkin muodostuvan ehdottamani sijoitus Itäkeskukseen. Näin hyvälle hankkeelle paikka vaikutti joidenkin tahojen mielestä vähän sivussa olevalta. Tilalle tarjoiltiin Hakaniemeä, jossa tosin on jo halli ja esimerkiksi Kampin vanhaa linja-autoasemaa. Kun aloitteeni palasi uudelleen valtuustoon toukokuussa, se oli jo hyvällä matkalla kohden kiiteltyjen, mutta taatusti unohtuvien asioiden arkistolaatikkoa.

Kun perustelin hanketta uudelleen nimenomaan alkuperäisillä ja Itä-Helsinkiin liittyvillä erityisillä syillä, valtuusto innostui kannattamaan asian lähettämistä takaisin valmisteluun.

Nyt kaupunki on sitten selvittämässä konkreettisesti, olisiko halli ”toteutettavissa mieluiten Itä-Helsinkiin esimerkiksi Puhoksen ostoskeskuksen yhteyteen, kattamalla Tallinnanaukio tai jonkun itähelsinkiläisen metroaseman kylkeen.”

Idea Tallinnan aukion kattamisesta ei ole ihan niin mielikuvituksellinen kuin miltä se ensi kuulemalta saattaa kuulostaa. Tallinnan aukio on Itäkeskuksen ainoa kaupungin hallitseman tontti. Sille on suora yhteys metrosta. Kaupunkitilana se on nykyisellään melkoisen epäonnistunut. Ajatus torin kattamisesta halliksi tarkoittaisi, että sillä olisi omat sisäänkäyntinsä sekä metroaseman puolella että Itäkeskuksen Piazzan puolella. Viereisten toimistorakennusten ikkunat voisivat hyvin antaa halliin sisälle.

Puhoksen ostoskeskus on liikenteellisesti hiukan sivummalla ja hallimaista rakennetta siellä ei ole. Lisärakentamiselle voisi mahdollisesti löytyä tilaa kyllä.

Idän muiden metroasemien tutkiminen tämän hankkeen lisäksi muilla mahdollisilla ideoilla olisi tietenkin järkevää muutenkin.

Odotan kiinnostuksella mitä kaupungin hallinto tuo seuraavalla kierroksella nähtäväksemme.

Itähelsinkiläisenä minua harmittaa erityisesti se ajatus, että tämä merkittävän kokoinen osa kaupungista olisi oikeasti jotenkin ”sivussa”. Kampista on ihan yhtä pitkä matka Roihuvuoreen, Myllypuroon tai Kontulaan, kuin niiden pysäkeiltä Kamppiiin. Kaupallisten palvelujen suhteen kaupunki voi olla kehittäjä ja mahdollistaja, mutta lopulta toiminnan ratkaisevat markkinat. Idässä on markkinoitakin, eikö?

 

 

 



11 vastausta artikkeliin “Etninen kauppahalli Itä-Helsinkiin – vaikka kattamalla Tallinnanaukio!”

  1. Mikko sanoo:

    Puhos.

  2. Ihmettelen vaan sanoo:

    Miksi jotain vanhoista halleista ei voida dedikoida tähän käyttöön, miksi tarvitsee rakentaa uutta ja käyttää verorahoja?

  3. Nimimerkille ihmettelen vaan: kuten tekstissä yritin selittää, näen tämän nimenomaan Itä-Helsinkiä vahvistavana hankkeena. Paitsi että tuettaisi hallikaupan muotoista yrittäjyyttä, vahvistetaan nimenomaan Itä-Helsingin tarjontaa ja vaikutetaan maahanmuuttajakysymyksen mieltämiseen ja tuetaan myös maahanmuuttajayrittäjyyttä alueelle missä peruskysyntää on paljon asukastrakentaan takia. Hallikaupan rakenne menee meillä niin että kaupunki pääomittaa ja tässä tapauksessa rakennuttaisi mutta perisi investointikustannuksia kauppapaikkavuokrista. Verorahojen suhteen siis hankkeen ei pitäisi olla nettokustannuksia tuovaa, ellei sitten sen verran kuin esimerkiksi katuinfran tms tekemiseen laitettaisi, mutta tosin ylläpito vaatii kustannuksia nytkin. Halleja on myös tuettu jonkun verran muutenkin kun haluttu nähdä se yrittäjyyden ja palvelurakenteen kannalta tärkeänä. Varmaan tässä hallissa mietittäisi tätä siinä missä muitakin mutta oleellisesti kustannukset katettaisi vuokrista.

  4. Masi sanoo:

    Onko tarkoitus kohdistaa ”positiivista etnistä syrjintää”
    kauppahallin tuotteiden ja/tai kauppiaitten suhteen?

    Jos kyllä, niin miten syrjintä järjestetään teknisesti ja
    miten ”etnisyyden” säilyminen varmistetaan? Onhan
    sellainenkin vaara olemassa, että markkinat ohjaavat
    kauppiaat myymään vähemmän ”ihqua” tavaraa.

  5. Masi@  no eihän tuota ole valmiiksi mietitty mutta olen alotteen yhteydessä korostanut että totta kai siellä yrittäjinä pitäsii voida olla kantasuomalaisia siinä missä maahanmuuttajia ja etnisenä herkkuna voi hyvin myydä vaikka sultsinoita tai rönttösiä. perusajatus on kuitenkin että hallilla olisi tietty oma profiili (siten kuin Hakaniemellä ja Kauppahallillakin) ja sinne valittaisi yrittäjiä siten että kaikkien tuotealueet täydentävät kokonaisuutta. Jos joku ryhtyisi sitten sopimansa tuotteen sijaan myymään vaikkapa piraattisukkia tai neukkulan komeroista roudattuja rintanappeja se olisi silloin vuokrasopimuksen vastaista…hallikaupassa ideana on oikeasti se että yrittäjien yhdessä muodostama kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

  6. Masi sanoo:

    Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, kuinka kaupungin
    tarkastajat selvittävät, että kauppiaat myyvät riittävän
    etnisiä tuotteita.

    Hiukan vierastan sitä, että etnistä monimuotoisuutta
    rakennetaan virkamiestyönä. Kauppahalli toimii, kun
    yritteliäimmät ihmiset saavat myyntipaikan. Jos ”kokonaisuuden”
    vuoksi paikkoja pitää jakaa eri etnisyyden edustajille, ollaan melko kaukana markkinataloudesta.

  7. […] en ollut sinänsä tilaisuudessa puhujana, mutta Tuomas Rantasen tekemän, uutta etnisiin elintarvikkeisiin erikoistuneen kauppahallin perustamista k… innoittamana näytin pari kuvaa jotka osoittivat, että mm. tuon hallitoiminnan tarpeisiin voisi […]

  8. Masi@ yritin jo edellisessä kommentissani selittää että hallien kohdalla uusien yrittäjien valintaa tehdään aina sen mukaan että halli palvelisi asiakkaita kokonaisuutena parhaiten. Ahkeruutta on vaikea mitata mutta vain ahkerat noissa kaupan ympyröissä selviävät. Oleellista on että uusi tuote ei ole ihan samaa kuin naapyrilla ja mieluummin jotain mitä muilla ei ole.

  9. Mikaela sanoo:

    Puhoksen ostari olisi siinä mielessä harkinnan arvoinen paikka, että siellä on jo nyt monta etnistä ruokaa myyvää kauppaa ja moskeija ja ilmeisesti sen yhteydessä myös jonkinlainen kulttuurikeskus (tai oli ainakin joskus, en ole tuosta ihan varma). Muutaman vuoden kuluttua viereen valmistuu lisäksi Moskovan ortodoksien uusi kirkko, joten myös se lisää alueen sopivuutta. Kauppojen lisäksi sinne voisi tulla myös etnisiä ravintoloita. Ostarin edustalla on iso parkkipaikka eikä se nyt oikeasti ole syrjässä, muutaman minuutin kävelymatka Itiksen metrikseltä. Puhoksen arkkitehtuuri on todella kaunis mutta tällä hetkellä koko ostari on aika surkeassa kunnossa ja sen ympäristössä pyörii jos jonkinlaista sankaria. Jos Puhokseen panostettaisiin ja se remontoitaisiin ja laitettaisiin kaikin tavoin kuntoon, sekä profiloitaisiin se selkeästi, saataisiin siitä oikea Itä-Helsingin helmi.

  10. Otto-Ville Mikkelä sanoo:

    Puhoksen parkkipaikka olisi mun mielestä ideaali paikka.
    Autopaikat voisivat olla maan alla, jos itksen paikat eivät riittäisi. Kaikki kauppahallithan ovat enemmän tai vähemmän etnisiä. Oleellista olisi se että kauppahalli palveluita olisi myös idässä. Varmasti moni maahanmuuttaja yrittäjä hallista löytyisi, mikä olisi postiivista.

  11. Ritva sanoo:

    Miksi tänne pitää saada ”etninen” kauppahalli? Mikä vika on ”kauppahallissa”? Älkää hyvät ihmiset muokatko Helsingin alueita yksipuoliseen suuntaan suosimalla tiettyjä väestöryhmiä. Perustettakoon ”etninen” toiminto Lauttasaareen tai Munkkiniemeen niin väestörakenne tasoittuisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.