Kaupungin on annettava lisää tontteja omaan aravatuotantoonsa

Kaupunginvaltuusto käsitteli viime viikon keskiviikkona asumisen ja maankäytön ohjelmaa. Paperi on hyvä. Ajatuksena on se että asuminen Helsingissä on liian kallista ja ongelmaa ratkaistaan rakentamalla lisää asuntoja, etenkin sosiaalisesti tuettuja aravavuokra-asuntoja ja muutenkin hintasäännösteltyä tuotantoa.

Tavoitteena on tehdä vuosittain Helsingissä 5000 asuntoa. Kaupungin itse rakennuttamia olisi 1500 ja niistä puolet olisivat aravavuokratuotantoa ja 600 Hitas-, asumisoikeus-, ja osaomistusasuntoja.

Kaupungilla on ollut aiemminkin hyviä asuntopoliittisia tavoitteita. Niiden toteutumisen este onkin aina ollut käytännössä.

Kaupungin omasta tuotannosta vastaa Asuntotuotantotoimisto ATT, jota valvoo kaupungin Asuntotuotantotoimikunta jonka puheenjohtaja olen itse ollut koko tämän vaalikauden. ATT pystyy tekemään kaikki sille luovutetut tontit, mutta käytännössä aravatuotantoon ei ole annettu tontteja siinä määrin kuin kaupungin aikaisemmat ohjelmat olisivat edellyttäneet. Tänä vuonna valmistuu 345 vuokra-asuntoa, mikä ei ole puoltakaan siitä mitä sen uuden tavoitteen mukaan pitäisi olla.

Arava-tuotantoon tontteja ei luovuteta siksi koska kaupungilla on myös muita tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi tonttien myymisestä saataviin tuloihin. Kun tontin luovutuksessa sitten priorisoidaan muita tavoitteita, aravavuokra-asuntojen tuotanto jää toiseksi.

Uudessa ohjelmassa tarjoillaan keinoja puuttua asetelmaan. Siinä peräänkuulutetaan poikkihallinnollista suunnittelua siten, että jo kaavoituksen ja tontinluovutuksen yhteydessä pidetään huolta siitä että kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon edellytykset turvataan.

Sen pitäisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaavoituksessa mietitään nykyistä painokkaammin myös kaavataloutta. Aravatuotantoon eivät sovellu tontit joiden toteuttaminen tulee niin kalliiks,i että asuntojen valmistumishinta ja siitä seuraava asukkaiden vuokra menee yli valtion määrittelemien aratuotantorajojen.

Samalla on sanottava vielä kerran ja painokkaasti pääasia ääneen: Helsinkiin saadaan enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vasta sitten jos ja kun kaupunki päättää että kaupungin omaan aravavuokratuontantoon luovutetaan tontit ennen kuin niitä annetaan muihin tarkoituksiin.

Tein siksi asiasta valtuustossa ponnenkin, jonka hyväksymisestä äänestetään seuraavassa valtuustossa. Se kuului: ”Valtuusto edellyttää että kaupunki selvittää voidaanko aravavuokra-asuntojen tuotantotavoitteiden toteuttaminen turvata tarvittaessa vaikka luovuttamalla tähän hallintamuotoon soveltuvat tontit ensi sijassa omaan tuotantoon.” Tässä ideana on nimenomaan se että kaupunki päättää luoda omalle tuotannolleen ohitustien tonttivarannosta päätettäessä.

Tämä ei tietenkään tarkoittaisi että kaikki tontit menisivät arava-tuotantoon. On paljon alueita joissa on jo ennestään niin paljon kaupungin vuokra-asuntoja että uusien tekeminen uhkaisi jos alueen sosiaalista tasapainoa. Tällaisille alueille kaupungin kannattaisi tehdä itse nimenomaan kovan rahan omistustuotantoa. Siitäkin tein ponnen: ”Valtuusto edellyttää että kaupunki selvittää miten voidaan suunnata kaupungin omaa vapaarahoitteista, mutta asukkaille kohtuuhintaista asuntotuotantoa alueille, joilla ennestään on paljon aravatuotantoa ja jonne yksityisillä rakennuttajilla ei ole kiinnostusta rakentaa.”

Etenkin uusille merellisille alueille rakentaminen on usein kallista siksi, että maapohjan perustaminen ja parkkipaikkojen järjestäminen nostavat rakentamisen hintaa huolestuttavasti. Alueiden statusta halutaan myös korostaa ja siksi kaavavaatimukset tuottavat usein kalliita ratkaisuja, esimerkiksi niin että talorungon päälle vaaditaan rakennettavaksi erillisiä lisäkerroksia. Tässä yhtälössä apuna voisi olla sellaisten sekatalojen tekeminen, missä samassa talossa on sekä myytävää tuotantoa että aravavuokra-asuntoja. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä että juuri nämä rakennusten erilliset ja teknisesti kalliit yläkerroskokonaisuudet voitaisi myydä vapailla markkinoilla, jolloin niiden rakentamisen kustannukset eivät rasittaisi vuokrayhtiötä.

Tein viime valtuustossa kolmannenkin ponnen joka kuuluu: ”Valtuusto edellyttää että kaupunki pyrkii estämään sen että muiden rakennuttajien aravakohteiden vuokrat nousevat kohtuuttomasti Helsingissä rakennuttajien tasatessa vuokria koko maan asuntokannassaan”. Tämä asia on ollut esillä aiemmin nimenomaan VVO:ta käsittelevien uutisten kohdalla.

Uusien arava-asuntojen vuokra lähestyy vapaiden markkinoiden tasoa koska VVO tasaa koko maan asuntokannan vuokria helsinkiläisten epäeduksi. Tässä tilanteessa Helsingin ei tietenkään kannata antaa yhtään arava-vuokratonttia tällaiselle rakennuttajalla vaan siirtää aravatontit nimenomaan omaan kohtuuhintaiseen tuotantoonsa.

Asuntotopoliittisia näkemyksiäni yritin aiemmin tiivistää ohjelmalliseksikin.

Lisää täydennystä asiaan myös täältä.



2 vastausta artikkeliin “Kaupungin on annettava lisää tontteja omaan aravatuotantoonsa”

  1. Jouni Taarna sanoo:

    Kivinokan säästäminen on varmaan paikallaan, mutta en oikein ymmärrä logiikkaa miksi Kulosaareen pitäisi työntää jotain lisää? Mitä tarkoittaa ”tiivistää ympäristöä”? Eikö pientalovaltainen alue saisi sellaisena säilyä? Jos jotain pitää kattaa, niin Herttoniemen suora metoasemien välissä on aivan hukkatilaa, katetaan se. Abraham Wetterintien eteläpuoli on melkolailla tyhjää? Olkoonkin puistoa, mutta kyllä siihen tievarteen taloja riviin mahtuu. Tiukasti vain kaupunkimaista rakentamista, tiehen kinni. Tai katetaan se tie.
    Nämä nyt näin ensimmäisenä tulee mieleen täältä Itä-Helsingistä. Muusta Helsingistä puhumattakaan. Katetaan Lahdentie Jakomäen kohdalta. Ai, niin ”jakomäkeläinen” ei kuuluósta niin hyvältä kuin ”kulosaarelainen”. Siitäkö on kysymys. Kauppa ei käy? Eikö Sipoolta ryöstetylle maalle ole käyttöä? Ei vissiin prestiisiarvoa ja niin kaukanakin, joo unohdetaan.
    Jos Kulosaareen tarvii väkisin kajota, niin häätäkää se tennishallin hirvitys. Ja Kivinokkaan palatakseni, niin siitähän saa rakentamalla ainakin puolen Kulosaaren verran rakennusmaata, katettuna tai ilman.
    Niin, enkä muuten asu Kulosaaressa, vaan Vesalassa.

  2. jouni@ mun ehdotus Itäväyl’än kattamisesta on tässä asiayhteydessä lähinnä vastauksena kokoomuslaisille jotka esittävät kivinokan rakentamista koska katsovat että juuri tässä kohtaa kaupunkia on tiivistämisen paikka.

    Sinänsä isojen liikenneväylien kattamisesta tai niiden muttamisesta bulevardeiksi kannattaa käydä keskustelua. Kumpikin vähentää melua ja lisää rakentamisen mahdollisuuksia kohtiin jotka ovat – toisin kuin puistot – selvästi kaupunkitilallisesti hankalia elementtejä. En ole ihan varma mitä tarkoitat kun sanot että Kulosaaren ”pinentalovaltainen” alue kärsisi liikenneväylien kattamisesta. Kulosaaren ydin alueet eivät ole edes näköyhteydessä Itäväylään. Vieressä olevat pientalot hyötyisivät merkittävästi kun Itäväylän meluhaitta katoaisi kannen alle. Sekä asumisen laatu että asuntojen hinta nousisivat taatusti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.